buddhalaisuus

                             BUDDHALAISUUS 

                  

Maat, jossa on eniten buddhalaisia (noin): 

1.  Kiina: 244 130 000
2.  Thaimaa: 64 420 000
3.  Japani: 45 820 000
4.  Myanmar: 38 410 000
5.  Sir Lanka: 14 450 000
6.  Vietnamn: 14 380 000
7.  Kambodza: 13 690 000
8.  Etelä-Korea: 11 050 000
9.  Intia: 9 250 000
10.  Malesia: 5 010 000

https://fi.wikipedia.org/wiki/Buddhalaisuus 

 

Historia 

Buddhalaisuus syntyi 500-luvulla eaa. Sen perusti prinssi Siddharta Gautama. 

Buddha itse opetti olevansa tavallinen ihminen, ei jumala tai profeetta. 

Usein kiistellään siitä, että onko buddhalaisuus uskonto vai elämän filosofiaksi. 

                      

Buddhalaisuuden oppeja  

Buddhalainen filosofia käsittelee hyvin suuresti metafysiikan, fenomenologian, etiikan ja tietoteorian ongelmia. Buddhalaisuus hylkääkin jo monet Buddhan elinaikana kehittyneet intialaisen filosofian ajatukset, erityisesti atman-opin. Hindulaisen filosofian näkökulmasta buddhalainen filosofia luetellaan heterodoksisiin nastika-koulukuntiin, koska buddhalaisuus ei tunnusta Veda-kirjoja uskonnollisella auktoriteettina.  

Buddha oli itse opettajana käytännönlähteinen ja painotti harjoituksen- pikemminkin spekulaation- merkitystä ymmärryksen saavuttamisessa, mutta myöhemmin hänen opetuksiaan selittämään on kehittynyt metafyysisiä rakennelmia, jotka ovat käsitteellisessä syvyydessään nykyfilosofian vertaisia. 

Neljä jaloa totuutta 

1. Kärsimyksen totuus (dukha) Elämässä on kärsimystä. Buddhan käyttämä sana dukha suomennetaan usein kärsimykseksi. Dukhan versio on kuitenkin suomen kielen sanaa paljon laajempi: se viitta kaikkiin elämän kielteisiin tunteisiin aina yleisestä tyhjyyden ja epätyydyttävyyden tunteesta fyysiseen sekä henkiseen tuskaan. Buddha ei siis väittänyt koko elämän olevan vain tuskaa, vaan muistutti, että suurimmatkin mielihyvän (sukha) tuntemukset ovat lopulta vain tilapäisiä ja epätyydyttäviä.

       

2.Kärsimyksen syyn totuus (samudaya) Kärsimyksen syy on halu tai takertuminen. Ihminen kärsii, koska janoaa jatkusvasti lisää, eikä kykene löytämään maailmasta tyydytystä. Jano jaotellaan kolmeen: aistinnautintojen janoon, olemisen janoon ja olemattomuuden janoon. Kärsimyksen perimmäinen syy on tietämättömyys, joka mahdollistaa janon ja siitä seuraavan vihan

3.Kärsimyksen lakkaamisen totuus (nirodha) Kärsimys lakkaa, kun sen syy- janoaminen sekä tietämättömyys- lakkaa. Tätä kärsimyksen lakkaamista kutsutaan valaistumiseksi, koska siinä ei ole tiedottomuutta, ja sitä kutsutaan vapautumiseksi. 

                                                 

Buddhalaisuus 

Buddhalaisuus on yksi maailman suurimmista uskonnoista. Se ei ole yhtenäinen opillinen järjestelmä, vaan sisältää monenlaisia ajatuksia, harjoituskäytäntöjä ja rituaaleja. Yhteinen pohja muodostuu Gautama Buddhan opetuksista.  

Buddhalaisista juhlista tunnetuin on Vesak eli Buddhajuhla. Nimi vesak viittaa Buddhan syntymäkuukauteen. Perinteisen käsityksen mukaan Buddha suntyi toukokuun täydenkuun päivänä. Vesak-juhlimisessa on monia perinteitä, tapoja ja painotukset vaihtelevat riippuen harjoitusperinteestä.  

                        

                                                Kuka Buddha oli? 

Buddhan elämäntarina alkoi noin 2600 vuotta sitten Lumbinista, joka sijaitsee nykyisen Nepalin alueella.Siellä syntyi mies Sidharta Gautama. Prinsiksi syntynyt Sidharta oivalsi, että  ehdolliset kokemukset eivät kyenneet tarjoamaan pysyvää onnellisuuta eivätkä suojaamaan kärsimykseltä.Pitkällisen hengellisen etsinnän jälkeen hän asettautui syvään meditaatioon, jossa hän oivalsi mielen luonnon. Hän saavutti ei ehdollisen, pysyvän onnellisuuden tilan  valaistumisen. Tämä mielentila on vapaa häiritsevistä tunteista ja ilmaisee itseään pelottomuuden, ilon ja aktiivisen myötätunnon kautta. Loppuelämänsä Buddha opetti kaikkia, jotka kysyivät, kuinka he voisivat saavuttaa tämän saman tilan. 

                                              Thaimaan buddhalaisuus 

Thaimaalaisista noin 95% on theravadan buddhalaisia. Thaimaan virallinen 

 Uskonto on uskonvapaus joka perustuu myös valaistuneeksi kutsutun buddhan. 

Thaimaahan vieraillessa voi käydä Buddhalaisessa temmpelissä. Uskonto halitsee tahimaalaisia monella eri tapaa  

Buddhalaisuuden elämäntavat 

Buddhalaisuuteen kuuluu pääosin meditaatio. Ihmisillä on myös kotona pieniä Buddha patsaita. Munkit meditoivat suurien buddhapatsaiden ja kuvien edessä luostareissa. Buddhalaiset voivat päästä nirvanaan hyvien tapojen avulla. Nirvanassa ihminen sammuu pysyvään olemattomuuden tilaan ja siellä katkeaa jälleensyntymisen ketju. Munkit asuvat luostareissa ja buddhalaiset ihmiset käyvät sillä usein. He käyvät meditaatiotilaisuuksissa luostarissa. 

•    Kuinka monta prosenttia thaimaalaisista on buddhalaisia?
•    Koska Buddhhan elämäntarina alkoi?
•    Kuka Buddha oli?